Villa on oikein hoidettuna hyvin pitkäikäinen materiaali, mutta kaltoinkohtelu voi heikentää sen ominaisuuksia tai lyhentää sen käyttöikää. Hankaus ja paine eivät tee villalle hyvää - villapaitoihin ei pelkästään koristeiksi tehdä kyynärvahvikkeita. Etenkin pöydänreunat ovat pahoja vihollisia villapaidoille.
Huolellinenkin käyttäjä saattaa jossain vaiheessa miettiä, pitäiskö villaa joskus pestä. Ja joo, kyllä se hyvästä on. Käsisaippuaa ja nyrkkipyykkiä vaan, eikö se ole varovaisin tapa? Väärin. Meillä ei ole esittää mitään "viisi virhettä, jotka sinäkin villavaatteiden kanssa teet"-spektaakkelia, mutta lue tästä kuitenkin vähän sivistävää tietoutta.
Villavaatteet ovat yleensä sellaisia päällivaatteina, etteivät ne tarvitse pesua. Merinovillavaatteita on alusvaatteinakin, eikä niitäkään tarvitse pestä, elleivät ne haise. Yleensä paidat alkavat haista noin viikon jokapäiväisessä käytössä, kalsareita ja sukkia taas on haastava saada haisemaan ollenkaan niin, etteikö haju yön yli tuulettamalla poistuisi.
Villaa ei siis kannata pestä turhaan. Usein pelkkä tuuletus riittää ja mittarina pesuntarpeelle kannattaa käyttää nenäänsä. Rohkeissa kokeiluissa jopa sukkia ja alusvaatteita ollaan saatu käytettyä pesemättä pitkiä aikoja ilman hajuhaittoja - toki hyvästä jalkahygieniasta huolehtien.
Vähän työläämpi, mutta vaatteelle sitäkin parempi niksi on pitää esim. kahta paitaa käytössä vuoropäivinä niin, että yhden käyttöpäivän jälkeen paita saa pitkän tuuletuksen. Jos siis ennen tuuletit vaatetta vain yöllä nukkuessasi, nyt tuuletus jatkuukin koko päivän ja seuraavankin yön yli.
Villan pesussa suurin ongelma on vanuttuminen, kun pesu- ja huuhteluvesien lämpötila poikkeaa toisistaan. Tämä tapahtuu yleensä pesualtaassa nyrkkipyykätessä, kun huuhteluvesi on pesuvettä kylmempää.
Jos villaa on välttämättä pestävä käsin, kannattaa laskea valmiiksi paljon (30-40 litraa) huuhteluvettä ja antaa sen huoneenlämpöistyä samalla kun pesuveden lämpö tasaantuu. Villalle suositellaan lämmittämätöntä tai 30-asteista vettä. Sitä voi pestä kuumemmassakin, mutta kuumempi vesi yhdistettynä materiaalin härkkimiseen edistää kutistumista.
Käytännössä kaikissa pesukoneissa on villanpesuohjelma, joka on hellävaraisempi ja vähemmän vanuttava käsinpesuun verrattuna. Villavaatteita harvemmin tulee täyttä koneellista, mutta pesukoneella voi ihan hyvin pestä vajaitakin koneellisia. Energiankulutuksessa jää kuitenkin säästön puolelle, koska villaa pestään niin harvoin.
Merinovilla ei ole niin herkkää just oikeanlaiselle käsittelylle kuin tavallinen villa. Kokemusperäisesti puuvillapyykin mukaan 60 asteeseen vahingossa joutuneet merinosukat tai -bokserit eivät ole olleet virheestä moksiskaan. Vaatteen käyttöikää kuitenkin pidentää, jos maltat valita oikean pesuohjelman.
Pesuaineena ei kannata käyttää tavallisia aineita tai käsisaippuaa, koska ne poistavat rasvatahrojen lisäksi villasta sen kuituihin kuuluvia rasvoja. Näitä on hyvä joka tapauksessa palautella pesun jälkeen villanhoitoainetta käyttäen, mutta on parempi jos rasvoja ei alun alkaenkaan poista liian tehokkailla tököteillä.
Villapesuaineissa on mukana öljyä, joka jää villakuitujen pintaan. Tämä pehmentää vaatetta, vähentää kuitujen välisen hankauksen aiheuttamaa kulumista ja hylkii kosteutta, likaa ja hajuja.
Jos merinovillavaatteita pesee villanpesuaineella ja käyttää runsaasti villanhoitoainetta, pesun tarve vähenee joka pesun jälkeen. Villanhoitoainetta voi huoletta käyttää paljon enemmänkin kuin ohjeistettu määrä. Jos tuntuu menevän yli, vaatteen voi pestä ilman hoitoainetta, jolloin ylimääräinen öljy poistuu.
Villanhoitoaineita myydään yleensä vauvanvaatteisiin, mutta niitä kannattaa käyttää ihan kaikkeen villaan. Villanhoitoaine pelkästään parantaa villan ominaisuuksia, ja koska villaa pestään harvoin, sen käyttö ei tule kalliiksi.
Villa nukkaantuu käytössä. Se on kaikille villasta valmistetuille neulevaatteille ominaista, mutta myös esim. akryyli ja puuvilla nukkaantuvat. Yleensä nukkaa ilmaantuu ensin kainaloiden, hihan tai kylkien kohdalle, tai laukun/repun olkahihnan paikkeille.
Ilmiö johtuu siitä, että kuitujen päät nousevat hankauksen myötä langasta ja neuloksesta pystyyn ja joko irtoavat tai alkavat kerätä ympärilleen lisää kuituja ja pölyä.
Toiset materiaalit nyppyntyvät herkemmin: niissä on yleensä lyhyttä kuitua ja sekoitteita. Myös langan kierre ja kankaan/neuloksen sidos vaikuttavat siihen, kuinka herästi materiaali lähtee nyppyyntymään. Laadukas merinovillatuote ei nyppyynny yhtä herkästi kuin tavallinen villa, koska merinovillan kuitu on pidempää. Sama koskee myös alpakkakuituja.
Hyvä huolto pidentää nyppyyntyvänkin tuotteen ikää. Noudata pesuohjeita äläkä pese villaisia vaatteita liian kuumassa, älä linkoa villatuotteita ja käytä villalle tarkoitettua pesu- ja hoitoainetta, jotka auttavat villakuituja pysymään notkeina pidempään.
Ennaltaehkäisyllä saa ostettua aikaa, mutta lopulta niitä nyppylöitä vaan löytyy ja vaatteista tulee homssuisen näköisiä. Tässä kohtaa kuvaan astuu nukkakampa: pallerot takertuvat verkkomaiseen "terään" sen kulkiessa kankaan yli neuloksen suuntaisesti.
Kampaa voi käyttää vaatteen ollessa yllä tai vaikkapa reiden päällä. Pingota kangas kevyesti ja kuljeta kampaa nyppyjen yli. Tämä on aavistuksen kuluttavaa, joten vältä painamista ja käytä kampaa vain tarvittaessa.
Vaatteen voi laittaa myös pöydälle ja pitää kampaa sopivaksi katsomassaan kulmassa niin, että verkko ei osu itse neulokseen; vain nypyt takertuvat ja lähtevät irti.