Tämä Varustelekan artikkelisarja on osa kansainvälistä Fashion Revolution Week -kampanjaa, jonka ideana on tehdä vaatteiden valmistuksesta, myynnistä ja ostamisesta eettisempää ja läpinäkyvämpää. Tää sopii meille hyvien puolulaisille vähän hemmetin hyvin, ja siksi me iskettiin tähän juttuun täysillä mukaan.
Kampanjaviikon seitsemän artikkelin sarjassa me esitellään meidän yhteistyökumppaneita, eli sitä mahtavaa jengiä, joka tekee teidän vaatteita. Viidentenä on vuorossa meidän oma brändi Jämä.
Jämä sai alkunsa 2015 Varustelekan toimiston pimeästä nurkasta, jonne ei kajastanut edes kuunvalo kelmeinä syysöinä. Meillä oli silloin yksi ompelukone, lavoittain kalj… huonosti myyvää ylijäämää sekä paljon fantastisia ideoita. Armeijaylijäämä on yleensä tosi hyvää sellasenaan, mutta paljon on myös tavaraa, joka syystä (pienet koot) tai toisesta (neuvostoliittolainen muotoilu) ei myy, vaikka materiaalit on tosi hyviä.
Koska meillä oli oikein koulutettuja ompelutaitoisia ihmisiä töissä, silputtiin jotain joutavia rytkyjä ja ommeltiin ne uuteen uljaaseen muotoon. Näin syntyi pieni mallisto Jämä-tuotteita, joita valmistetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ihan alkuun Jämä-tuotteet tehtiin alusta loppuun Konalassa, siinä samassa toimiston nurkassa. Joskus käytiin kyllä naapurihuoneessa leikkaamassa telttakankaita, kun seinät alkoi kaatua päälle. Tuotteet suunnitteli ja valmisti alkuun sama henkilö. Niinpä aivoihin iskostui aika nopeasti se, että monimutkainen vie kaikki rahat ja syöksee mielen hulluuden syövereihin. Yksinkertainen on taas ihanaa, kaunista ja toimii. Jämän suunnittelun kantavana ajatuksena on siis alusta asti ollut kotimaisuuden lisäksi tietty pelkistetty linja: tuotteen jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu ja tehty kestämään käyttöä ja aikaa.
Vuonna 2016 onni potkaisi peräloosteriin ihanan muikeasti, kun saatiin käsiimme kilometrikaupalla Suomen armeijan sarkavillaa ihan kankaana. Siihen asti jokainen Jämä-tuote oli valmistettu murhaamalla julmasti joku muu tuote (liian pieni sarkatakki, oudon mallinen kumimantteli, jne.) ja leikkaamalla siitä palat uuteen Jämä-tuotteeseen. SA-sarkakangas mahdollisti teollisemman tuotannon ja paremman saatavuuden. Esimerkiksi Blanket shirtin kolme kokoa (S, XL ja 3XL) ovat peruja ajalta, jolloin jokainen puliukkotakki leikattiin yksittäiskappaleena ylijäämähuovasta, ja kaikki, mitä kerettiin tekemään myytiin saman tien.
Ensin pelkän leikkuun hoiti alihankkija, vuonna 2018 Turun Työkeskus ja Puvustamo astui kuvioihin toisen meidän projektin (M36 kesäpusero) kautta. Pikkuhiljaa valmistusta alettiin siirtämään alihankkijoille. Ja lopulta koko tuotanto siirrettiin erilaisille alihankkijoille Suomessa. Nykyään Konalassa tehdään tuotesuunnittelu ideasta kaavoihin ja tuotannon ohjeistukseen. Jämä työllistää täysipäiväisesti vain yhden ihmisen, mutta matkan varrelle on mahtunut myös toistakymmentä taitavaa vaatetusalan harjoittelijaa. He ovat päässeet osallistumaan meillä niin tuotevalmistukseen kuin suunnitteluunkin, ja jokainen harjoittelija on jättänyt Jämään hipun omaa osaamistaan. Ollaan siis eräänlainen sattumien ja onnenkantamoisten summa, jossa näkyy varustelekamainen luova hulluus ja palo tehdä juttuja omalla tavalla.
Kauan olet ollut töissä Varustelekassa?
Tulin Varustelekalle amk-harjoitteluun aika tarkalleen kuusi vuotta sitten. Harjoittelusta päädyin varastokeräilijäksi, ja niitä hommia tein vuoden verran. Kesällä 2015 tuurasin meidän omatuotannon puolella, ja silloinen tuotepäällikkö kehitteli Jämää. Otin hommasta kopin ja jäin pysyvästi omatuotantoon töihin.
Mitä teet työksesi?
Suunnittelen, kaavoitan ja ohjeistan Jämä-tuotteet. Tuoteryhmäpäällikkö tuo mulle viestiä eteenpäin siitä, minkälaista tuotetta tarvitaan valikoimaan ja yhdessä TRP:n kanssa mietitään tarkempi malli ja yksityiskohdat. Tän jälkeen etsin sopivat materiaalit ja kilkkeet, kaavoitan ja ohjeistan tuotteen valmistuksen alihankkijoille. Lisäksi teen ompelutöitä asiakkaille eli housujen lyhennyksiä, velcron ompelua, jne.
Miten olet päätynyt alalle?
Kliseistä kyllä, oon aina halunnu vaatetusalalle. Alkuun musta piti tulla suunnittelija, sitten halusinkin kaavoittajaksi ja nyt teen vähän molempia!
Mitä pidät työstäsi?
Nautin kaavoituksen tarjoamasta haasteesta, kun paperille piirretystä kaavasta syntyy kolmiulotteinen muoto. Suunnittelussa parasta on se, että vaikka lopullinen tuote onkin monen eri ihmisen näkemys, siinä kuitenkin näkyy suunnittelijan kädenjälki tavalla tai toisella.