Skrama on raskas, pitkäteräinen eräveitsi metsäkäyttöön. Työkalu joka poikkasee, halkaisee ja vuolee vielä kiehisetkin. Jos korvessa täytyy pärjätä yhdellä työkalulla, Skrama on erittäin kova vaihtoehto.
Tästä Skramasta on kaksi versiota: vanhemmassa versiossa terä on teroitettu kahteen eri kulmaan, 25° kulmaan kahvan lähellä hienotyöstöä ja vuolemista varten sekä 34° kulmaan terän loppuosassa hakkuukäyttöä varten. Uudemmassa versiossa ei enää ole 25° vuoluviistettä.
- Monipuolinen eräveitsi katkomiseen, halkomiseen ja vuolemiseen
- Puukon, kirveen ja vesurin nerokas hybridi
- Kestävä puolentoistakäden kumikahva antaa voimaa lyonteihin, mutta mahdollistaa myös tarkemman työskentelyn
- 240 mm hiiliterästerä vahvalla kokoruotorakenteella
- Valmistettu Suomessa
- Saatavilla jämäkkä tuppi sellaista tarvitseville
Skrama – eli Skramasaksi tai Väkipuukko, wanhojen aikojen iso yksiteräinen veitsi, laajasti levinnyt tekele rautakauden Euroopassa. Vähän kuin iso Leuku, skrama toimii sekä työkaluna että puukkohippasilla. Hieno nimi on aina kiva ja ne hienoimmat ammennetaan historiasta. Meidän nykypäivän tekele kelpaisi varmana entisaikojenkin konkareille!
Skrama ei tietenkään ole kirves eikä pikkutarkka näpertelyveitsi, mutta monikäyttöisyydeltään jotain siitä väliltä. Se on vahvimmillaan karkeana yleistyökaluna; riukujen katkominen rakennustarpeiksi, polttopuiden teko, havujen ja oksien katkominen petitarpeiksi tai naamioinniksi jne. Harjaantunut käyttäjä tekee Skramalla paljon muutakin. Skrama käy erinomaisesti "batonoimiseen", kunhan et hakkaa hamaraa millään puuklapia kovemmalla.
Skraman anatomiaa
Skrama 240:n terä on pitkä ja kärjestä kevyesti kaartuva. Hamara on suora – ottaa reippaasti vastaan puuklapin iskun polttopuita halkoessa. Älä lyö hamaraa kivellä/kirveellä/muulla kuin puulla, sitä sitä se ei ole pidemmän päälle suunniteltu kestämään!. Ruoto kulkee koko kahvan läpi antaen veitselle vahvan rakenteen ja päättyy rei'itettyyn nuppiin, johon voi kiinnittää rannelenkin. Jotta valettu kumikahva ei pääsisi pitkässäkään käytössä löystymään on teräosaan muotoiltu ulokkeita jotka ankkuroivat kumikahvan paikalleen. Terässä on karkaisun jäljiltä palanutta tauhkaa ja laikukasta värivaihtelua, tämä kuuluu työkalun luonteeseen ja kuluu viimeistään käytössä pois.
Skramaa on kahta versiota. Vanhemmassa versiossa on sekundääriviiste, ja terä on teroitettu kahteen eri kulmaan: 25° kulmaan kahvan lähellä hienotyöstöä ja vuolemista varten sekä 34° kulmaan terän loppuosassa hakkuukäyttöä varten. Uudemmassa versiossa ei enää ole vuoluviistettä, vaan terä on hiottu tasaisesti 34° kulmaan koko pituudeltaan. Jatkossa saatavilla on ainoastaan uusi, tasaisesti hiottu versio.
Miksi terän kärjessä on reikä? Tämä on tuotantotekninen yksityiskohta; reikää käytetään terien karkaisussa ja muissa työvaiheissa – tarkoituksenmukaista ja käytännöllistä. Toki nokkela käyttäjä keksii sille muutakin käyttöä, mutta tärkeintä on, että se on siinä syystäkin eikä vain koristeena.
Puolentoista käden kumikahva
Pitkä, vesurimainen kahva on muotoiltu "puolentoistakäden" otteeseen niin, että sen takaosasta saa tukevan ja lyömävoimaa antavan otteen hakkuuhommiin. Kahvan etukolmannes on muotoiltu antamaan mahdollisimman hyvä ote tarkempaan työskentelyyn. Ei tätä mihinkään pienoismallien veistelyyn ole tarkoitettu, mutta makkaratikut, telttakepit ja kiilat sun muut onnistuu. Veitsi on senverta tasapainoinen, että painava terä ei vaikeuta näpertämistä.
Skrama 200 vai 240?
Tervetuloa valintojen maailmaan, koetamme olla avuksi kahdella virkkeellä: Skrama 200 hoitaa homman siinä missä puukko jää pieneksi. Skrama 240 taas korvaa vesurin.
