Ruotsalainen asetakki, diagonaalivillaa, ylijäämä

Rakkaan länsinaapurin vanhoja sarkatakkeja on pyörinyt maailmalla jo kauan, jopa niin kauan että ne alkavat loppua. Harva tietää, että takista tehtiin tämmöinen vielä vähän hienompi versio, suomalaisittan sanottuna "tiakonaalikankaasta". Tämä on erittäin satunnaista tavaraa, eikä varmaankaan ole saatavilla pitkään.

Malli on M/1939, mikä meinaa sitä, että nämä ovat vanhoja, istuvat hyvin, ovat tehty Ruotsissa ja tottakai erittäin superlaadukkaasti. Diagonaalivillakangas on aika kallista tavaraa, ja varmaan oli silloinkin. Kylmien sotien jälkeisinä aikoina semmoista kangasta ei turpeenpurijan rytkyihin missään nimessä uhrattaisi, mutta ennen oli toisin. Nykyään vanhaa kunnon diagonaalivillaa onkin suositeltavaa käyttää vain pyhäpäivinä. Valmistusvuodet takeittain voivat olla mitä vain 30-luvun lopusta 50-luvulle.

Takissa nappisulku metallisilla ankkurinapeilla (ei siis useimmiten nähdyillä Tre Kronor -napeilla!), neljä etutaskua ja kaksi helmataskua takapuolella. Nämä voi myös ratkoa varovaisesti pois. Ankkurinapit ja useissa takeissa näkyvät tykistöhenkiset kauluslaatat voisivat viitata rannikkotykistöön tai johonkin merijalkaväkeen. Miksi näille porukoille piti saada tämmöiset hienokankaiset takit, mene ja tiedä. Joku ruotsalaisten juttu. Ei sillä etteikö Suomessakin olisi käytetty vastaavia, koska eihän me nyt kakkoseksi voida jäädä.

Aitoa tavaraa vuosien takaa

Ehtaa Ruotsin asevoimien tavaraa ajoilta, kun siellä oli vielä varteenotettavat puolustusvoimat. Käytettyjä nämäkin ovat ja kun tämä yhdistetään ikään, meinaa se sitä, että näissä voi olla hieman käytön jälkeä, ruostetta napissa tai jotain pientä tahraa jossain. Sinänsä siistejä ja ehjiä kuitenkin, voi käyttää kylillä!

Saatavuus on todennäköisesti erittäin heikko.