Yleensä talvihattu saatetaan automaattisesti mieltää pipoksi, mutta tästä kategoriasta löydätkin ne vaihtoehtoiset ja astetta lämpimämmät karvalakit. Kunnon kovalla pakkasella Jacqueskin vetää päähänsä lämpimämämmän karvalakin. Talvihattuja meiltä löytyy uutena sekä armeijaylijäämänä monestakin eri maasta.

Paleltumat syntyvät herkimmin kehon ääreisosiin, joihin kuuluu mm. korvat ja posket ja etenkin kova tuuli lisää paleltumisen riskiä. Muutenkin ihmiskehosta hukataan pään kautta paljon lämpöä ja etenkin korvat ovat yksi herkimmin paleltuvista kehon osista. Viileillä keleillä pipon käyttö on jo suositeltavaa, mutta oikein kylmillä keleillä karvalakki on hatuista ainakin taatusti se malli, joka pitää pään alueen lämpimänä, eikä päästä tuulta läpi. Siviilissä kun “Hessu-läppien” laskeminenkin on sallittua.

Luultavasti karvahatun juuret lähtevät Keski-Aasian paimentolaiskansoista ja juontavat sitä kautta Venäjälle. Nykyään tunnetut karvahatut ovat yleistyneet joskus 1900-luvun Venäjässä. Karvalakkimaiset päähineet ja miesten talvihattuina tunnetut lakit tuovat mieleen usein myös armeijan ja onhan siinä perääkin, koska ushanka-mallisia talvihattuja käytettiin muun muassa talvisodassa etenkin suomalaisten sotilaiden toimesta. Vielä tänäkin päivänä karvahattuja käytetään monien maiden armeijoiden ja virkavallan talvivaatetuksessa, kuten Suomessakin M05 karvalakkia.

Eihän karvalakki suinkaan ole enää vain armeijoille tai varttuneemmaalle kansalle tarkoitettua varustusta, vaan ne ovat jopa yleisiä nuorempienkin keskuudessa, etenkin kylmissä maissa, kuten Suomessa (varsinkin Lapissa), Venäjällä, Kanadassa ja niin edelleen. Kukapa nyt ei nauttisi kovien pakkasten iskiessä kunnon hyvästä karvalakista?